25 vuoden Rökäletappio!

 Tällä hetkellä eletään poikkeusolojen vallitessa ja kohtaamme haasteita sekä rajoituksia, jotka olivat monen ajatuksissa utopiaa vielä hetki takaperin. Tällaiset ajat voivat vetää mieltä maahan, mutta täytyy kuitenkin yrittää pitää ajatukset positiivisina ja ottaa ilo irti siinä määrin kuin se nykytilanteen salliessa on mahdollista. Tänään on siilinjärveläisen salibandyn osalta merkittävä juhlapäivä, sillä tarkalleen ottaen tällä päivämäärällä tulee täyteen 25 vuotta siitä, kun Rökäletappion salibandyseura perustettiin. Monenmoisten juonenkäänteiden, onnistumisten, pettymysten, sarjanousujen, putoamisten sekä unohtumattomien hetkien sävyttämää matka on ollut mielenkiintoinen.  

 Rökäletappio on tehnyt tähänastisen uransa aikuisten puolella alasarjoissa ja nimensä puolesta seura nauttii jopa jonkinlaista kulttimainetta lajin harrastajien keskuudessa. Rökäletappio on ollut takavuosien junnu -ja naisten sarjojen lisäksi tuttu nimi miesten 5. - 3. divareissa, joita seuran joukkuuet ovat ansiokkaasti kolunneet läpi vuosien saatossa. Onpa meillä ollut joukkue myös "tarunhohtoisessa" 6. divisioonassa 90-luvun lopulla.

 Alasarjastatuksesta huolimatta seuran kasvatteja on kuitenkin nähty eri rooleissa aina pääsarjatasolla asti. Kun lähtee tosissaan etsimään, löytyy pitkälle yli 10 nimeä jotka ovat esiintyneet vähintään 1. divisioonassa. Kovimmat pelaajameriitit löytyvät Ari Korhoselta ja Timo Kiiskeltä, jotka ylsivät urillaan aina liigaan asti! 

 Kovan luokan maalintekijänä urallaan kunnostautunut Kiiski pelasi neljän SB Savossa sekä Welhojen ja KSS:n riveissä vietetyn divarikauden päälle yhden kauden Josban liigajoukkueessa. Korhonen puolestaan on ainoa seuramme kasvatti, joka on yltänyt liigassa mitaleille asti. Arin pääsarjaura kesti 6 kautta ja hän edusti Loviisan Toria ja O2 Jyväskylää divarissa sekä Happeeta liigassa. 2004-2005 kauden päätteeksi miehen palkintokaappiin päätyi SM-hopea. (Seuramme jäsenistä SM-mitali löytyy seniorisarjojen puolelta Reino "Laurin faija"Leussulta, joka nappasi mitalinsa M65-sarjasta Mikkelin Maalihaukkojen riveissä.)

Liigassa on nähty myös tuomarin ominaisuudessa Jari Hämäläinen, joka tuomitsi ansiokkaalla pääsarjaurallaan miesten ja naisten liigaa sekä miesten ykkösdivaria. Yhtenä seuran perustajajäsenenäkin tunnetun Henrik Snellmanin vyöltä löytyy miesten divari, naisten liiga sekä arvokisojen puolelta naisten MM-kisat. Iiro-Pekka Airola puolestaan on jakanut oikeutta naisten liigapeleissä usean kauden ajan. Salibandyn moniottelijana tunnettu I-P on ollut myös mm. Pirkkalan Pirkkojen johtoportaassa mukana ja viime aikoina mies on tullut tutuksi salibandysivusto Pääkallon kautta.

Näiden herrojen lisäksi miesten divariin asti pelaajaurillaan ovat selviytyneet: Henrik Snellman, Sami Lehtoranta, Olli Nuutinen, Jaska Huttunen, Karvisen veljekset Simo ja Samppa, Pekka Noponen, Henrik Forsblom, Mikko Varis, Petro Rautiainen, Petri Vasiljev, sekä allekirjoittanut. (pahoittelut, jos jonkun nimi jäi listalta pois! Yritimme kyllä kaiken taitomme ja muistimme mukaan saada kaikki listattua! :) )

 Henkilökohtaisesti olen saanut seurata Rökäletappion vaiheita lähes Forrest Gumpmaisesti miltei alusta asti. Niin vierestä ja lähietäisyydeltä, kuin myös niin sanotusti "homman ytimestä", eli seuran jäsenenä, pelaajana kuin myös taustavaikuttajana. Paljon ollaan koettu vuosikymmenten saatossa aina hetkistä jolloin istuttiin Paavo Revon kanssa Ahmon pukukopissa joskus 90-lukuisena keväänä ja mietittiin, että "tuleekohan tänne treeneihin muita?" No, ei silloin tullut, mutta vastapainoksi voi sitten heittää hetkiä huikeasta tunnelmasta esimerkiksi 2. divisioonan nousukarsinnoista samalta hallilta lähes parikymmentä vuotta myöhemmin. Sinne sitä porukkaa sitten tuli ja paljon! ;)

 Päättynyt kausi oli seuralle 25. ja jonkinmoisena saavutuksena voi ehdottomasti pitää sitä, että meillä on ollut vähintään yksi aikuisjoukkue sarjoissa jokaisena kautena. Muutamista haastavista vuosista huolimatta välivuosia ei olla joudutta pitämään, vaan aina ollaan sarjaan lähdetty. Moni Rökäletappion ikätoveri on jo vaipunut pöytälaatikkoon, fuusioitunut tai lopettanut toimintansa kokonaan. Savo-Karjalan alueelta ei näin äkkiseltään tulekaan mieleen kuin pari seuraa, joiden taival olisi meitä pidempi.

 Päättynyt kausi oli monilta tavoin merkityksellinen. Meillä oli laajenneen ja ennen kaikkea seuraan paluun pitkän tauon jälkeen tehneen junioritoiminnan myötä enemmän jäseniä kuin koskaan aiemmin. Eikä tämänhetkisen kasvun perusteella lukema ole ainakaan laskemaan päin. Suuri merkitys oli myös edustusjoukkueen saavutuksella raivata itsensä seurahistorian ensimmäistä kertaa 2. divisioonaan. (Ja tarkennan vielä, että miesten sarjoissa, sillä naisethan pelasivat aikanaan 2. divaria!) Toki kauden ennen aikainen päättyminen on nostanut synkän varjon nousumme ylle ja vaikka sarja pelattiin loppuun sekä nousu hoidettiin pelaamalla, joudutaan vielä odottamaan lopullista tuomiota. Tätä kirjoittaessa kaikki aina kauden tulosten mitätöinnistä alkaen on mahdollista... Toivotaan siis parasta!

 Seuraavasta kaudesta on joka tapauksessa tulossa äärimmäisen mielenkiintoinen ja ei voi kuin toivoa, että vallitseva maailmantilanne normalisoituisi, jotta harrastustoimintaan päästäsiin taas mukaan toden teolla.

 Nyt kun kyseessä on seuran merkkipäivä, ajattelimme ensin kirjoittaa jonkinmoisen historiikin näistä vuosista. Mutta, päätimme sen sijaan jututtaa muutamaa Siilinjärven säbäpioneeria!

 Haastattelussa kysymyksiimme vastailivat jo aiemmin mainitut Ari Korhonen ja Henrik Snellman.

 Haastattelussa Ari = AK ja Henkka = HS

Arvoisat herrat, Rökäletappio on nyt 25-vuotias. Olisitteko uskoneet, että seurasta tulisi näin pitkäikäinen?

 AK: Uskoin kyllä, että RT olisi se Siilinjärven sählyseura, joka menee eteenpäin vuosikymmeniä.

HS: Kyllä sitä on ajatellut, että seura edelleen porskuttaisi. On kuitenkin aika pitkät perinteet säbän puolella Siilinjärvellä.

 Seuran edustusjoukkue nousi (toivottavasti) juuri ensimmäistä kertaa 2. divisioonaan. Millaisia tuntemuksia tämä herättää teissä?

AK: Itse asiassa ajattelin, että Rökis olisi mennyt kakkoseen jo 90-luvulla niin että heilahtaa. :D

HS: Hieno juttu tietysti seuran kannalta, kun usealle kaudelle asetettu tavoite on vihdoin saavutettu. Uskon, että seuralta löytyy resursseja pelata kyseisellä sarjatasolla.

 Millä mielin olette seuranneet Rökäletappion matkaa tässä vuosien varrella?

AK: -

HS: Edelleen huippusäbässä, sekä alueella pelaajana ja ensisijaisesti huipputuomarina tulee väkisinkin seurattua.

Jäikö omalta "Rökisuraltasi" mieleen joku yksittäinen erityinen muisto/huippuhetki?

AK: Eniten jäi mieleen se yhdessä tekemisen into, mikä alkuvuosina oli.

HS: Hyvä draivi alkuvuosilta, kaksipäiväiset turnausreissut sekä se, että kuinka moni alkuvuosien peluri puski itsensa pääsarjaoihin asti (divari/liiga)

 Jos saisit koota ympärillesi dream teamin Rökäletappion pelaajista, ketkä ottaisit jengiisi?

 AK: Dream Team itseni lisäksi: Karvisen Samppa ja Simo, joiden kanssa edelleen tulee pelailtua, Lehtorannan Sami, joka pyöritti seuraa alkuvuosina, Matti Raussi, joka opetti meille nuorille pojille kaikkea hyödyllistä, Korhosen Vesku kaikkinensa sekä kapteeni isolla K:lla, eli Vainikaisen Jukka.

HS: Tää on tosi paha... No, tuupataan uuniin Korhosen Juha (varalla Kinnusen Tuikku), pakkipariksi Vasiljevin Pete ja hyökkäysketjuun Lehtorannan Sami, Korhosen Ari sekä Kiisken Tipe. Tästä jää kyllä väkisinkin kovia nimiä ulos... Karvinen brothers, Raussin Masa (opetti meitä sählynoviiseja lajin saloihin Mäntsälästä tullessaan), Vainikaisen "Keke" (Jukka), Noposen Pekka, Korhosen Vekku, Huttusen Jani, Leussun Late... olishan näitä.

Kiitokset Arille ja Henkalle vastauksista!

 Näiden rivien myötä haluamme toivottaa kaikille hyvää kevään jatkoa ja kiittää kaudesta 2019-2020! Toivottavasti uuden kauden suunnittelutouhuihin ja pelihommiin päästään taas pian. Pysykää terveinä!

 #27