RAPORTTI: Nurmeksen keikka

 Edustusjoukkueen kausi alkoi eilen Nurmeksessa pelatulla turnauksella. Vaikkei Nurmeksessa sen suurempaa salibandykulttuuria olekaan, niin täytyy myöntää että PielisAreena tarjoaa hienot puitteet lajimme harjoittamiseen.

 Itse turneeseen päästiin lähtemään vahvalla rosterilla, vaikka poissaolijoita jälleen useita olikin. Mukaan lähti 14 kenttäpelaajaa ja yksi maalivahti, näistä koottiin tällaiset kentälliset:

Otto - Aleksi - Henry

Juuso - Jori - Nico

Aki - Toni - Timo

Lauri - Jussi

Arto - Marko

Tero

Miika

Vehve II - Rökäletappio

Päivän ja kauden ensimmäisestä runkosarjaväännöstä osattiin odottaa kovaa ja tasokasta taistelua, sillä naapuri oli hommannut hieman lisäleveyttä rosteriinsa edustuksensa puolelta. Siis sellaisia, joita ei ollut uutisoitu. Tämähän on entuudestaan tuttua, sillä tätä jengiä harvemmin kohtaa saman rosterin voimin toimivana samalla kaudella useampaa kertaa.

 Ottelu alkoi hieman tunnustellen ja meillä oli tekemistä päästä maalipaikoille. Kaverilla oli jo ollut useampi tontti, kunnes me saatiin ensimmäinen kuti kohti maalia. Ja siitähän tuli myös ottelun avausmaali. Taskinen tarjoili Otolle maalin eteen, eikä "Ode" erehtynyt, 0-1. Reilut 5 minuuttia edellisestä, päästiin taas pahantekoon ja nyt Tiksa pääsi puttaamaan pelivälineen tyhjiin Akin hienosta alustuksesta.

 Erätauolle lähdettiin siis 0-2 johdossa ja saattoi jopa näyttää sille, että homma rullaa hienosti. Tilastot kuitenkin olivat hieman kaverin hallintaa puoltavia, sillä maalien lisäksi meillä ei kovin montaa laukausta maalia kohti ollut.

 Toinen erä alkoi ikävästi ja Vesa rokotti maalilla, joka kuvasi pelipäivän yhtä suurimmista puutteista omassa tekemisessämme, maalineduspeliä. Irtopallo jäi pomppimaan maalin kulmalle ja meidän zorromainen miekkailu ei purrut, vaan vihu pääsi jakamaan passin maalin edustalle ja tilanne 1-2. Hetken Päästä saatiin ottelun ensimmäinen ylivoima ja ykkös-yv jauhoi komean kuvion päätteeksi tilanteeksi 1-3. Vielä kaikki hyvin...

... mutta sitten, se maalin jälkeinen vaihto ja sen tärkeys! Hävittiin aloitus 100-0, päästettiin kaveri laidasta alueelle ja vieläpä laukomaan. Tässä kohtaa myös neiti Fortuna oli meitä vastaan, sillä Manen logoon tulossa ollut veto muutti suuntaa viime hetkellä omasta pelaajasta ja ohjautui yläkulmaan, 2-3. Sittenpä saatiin jäähy ja päästiin testaamaan alivoimaa. Pyöritys pysyi aisoissa lähes koko kaksiminuuttisen, mutta lopulta Vehve sai tasoitettua hattuhyllylle päätyneellä kanttipommilla, 3-3.

 Kaveri pääsi iskemään vielä 4-3 johtomaalin meidän merkkausvirheestä, jonka ykköskenttä kuittasi näyttävän kuvion päätteeksi Aleksin maalilla hetkeä myöhemmin. Toinen erä oli parista meidän osumasta huolimatta painajaismainen sen lisäksi, että kaveri sai maalihanat auki. Myös jäähyaitiossa vietettiin melkein puolet erästä, sillä ajassa 24:19 saatiin vitonen ja vieläpä hyökkäyspäässä... no, hienosti taisteltiin koko viisiminuuttinen, mutta heti kun Tase hyppäsi askiin, sai Vehve viimein iskettyä pallon reboundista maaliin, 5-4.

 Päätöserään lähdettiin siis maalin takaa-ajoasemasta. Mitään hätää ei ollut. Erä alkoikin hyvällä draivilla ja palloa saatiin pidettyä. Hallinta oli kuitenkin näennäistä kuten aiemminkin ja maalille asti ei saatu kuteja. Tolpat kolisivat ja vedeltiin ohi. Tulospalvelun mukaan vastustajan veskari ei torjunut erässä kertaakaan. Tämä nyt ei aivan pitänyt paikkaansa, (aika monesti torjuntoja jää hieman tilastoimatta, sillä yleensä ne lasketaan toimitsijapöydän luota ja sieltä ei välttämättä näe kaikkea. Tämän vuoksi meidän sivuilla saattaa olla eri lukemia, kuin mitä Tulospalvelussa, sillä meillä torjunnat lasketaan yleensä omasta vaihtoaitiosta.) mutta ei sinne kovin montaa kutia saatu.

 Hyvän vaiheen päätteeksi omissa sattui taas moka. Meillä oli vaihto kesken ja menetettiin pallo omissa. Ensinmainitun seurauksena miehet eivät olleet vielä paikoillaan ja maalin eteen oli jäänyt vapaaksi yksi mustanuttu joka pääsi niittaamaan tauluun 6-4. Lopuussa yritettiin vielä kaventaa ilman maalivahtia, mutta vihu rokotti tyhjiin eikä 6 sekuntia ennen loppua tulleesta kavennuksesta ollut enää apua. Loppulukemat Vehvelle 7-5.

 Kausi alkoi tappiolla, itse asiassa ensimmäistä kertaa sitten kauden 2013-2014, jolloin jo kuopattu/pöytälaatikkoon jemmattu Säyneisten Salpa voitti meidät 6-4 Ahmolla. Eipä voinut mitään, kaveri teki enemmän maaleja ja me enemmän virheitä. Kolme osumaa tuli maalin edestä ja se on yksinkertaisesti liikaa, toki oli vähän kehnoa tuuria ja pari pomppua mutta ei noiden taa voi piiloutua. Pelin luonteeseen kuuluu, että joskus tulee nekkuun.

Rökäletappio - JuPy

Tilanteen nollaamiseen ja kirvelevän tappion mielestä pyyhkimiseen oli aikaa tunti ja se käytettiin fiksusti. Peliin lähdettiin täysin samoilla kentillä ja odotettiin kovaa juoksevaa vastustajaa. Nuoret juankoskelaisurokset olivat nimittäin juosseet hieman yllättäen avauspelissään FBI:n nurin.

 Ottelu ehti vanhentua vain vajaat kolme minuuttia, kun hyvässä syysvireessä oleva Otto teki avauspelin tapaan avausmaalin "Tasen" syötöstä, 1-0. Lisämaaleihinkin oli tontteja, mutta ei mennyt ja seuraavaa maalia piti odotella tovi. Vielä avausvartilla saatiin kuitenkin nostaa kädet kohti kattoa, kun Toni Kesti iski maalin edestä ensimmäisen virallisen maalinsa edustuksen nutussa. Lauri Kuosmanen heitti hankalan "ripulipallon" maalille, veska sylki eteensä ja "Kyösti" latoi karat sisään, 2-0. JuPy pääsi kuitenkin kaventamaan pienen maalinedustasekoilun päätteeksi taukolukemiksi 1-2.

 Toisessa erässä JuPyn liike jatkui aggressiivisena ja täytyy nostaa ukoille hattua, että jaksoivat vetää tuollaista ajokoirameininkiä koko päivän. Meille tuli yksi jäähy, mutta se kestettiin ja pian jäähyn jälkeen Nico jakoi passin Artolle, eikä "Viikinki" erehtynyt. Peliväline päätyi komealla kudilla yläkulmaan, 3-1. Toisessa erässä ei enää maaleja nähty, vaikka molemmilla paikkoja olikin. Tauolle meidän johdossa siis lukemin 3-1.

 Päätösvartilla meno ei juurikaan rauhoittunut. JuPy rullasi kahden kentän voimalla ja me pyrittiin pitämään palloa ja väsyttämään kaveria. Aleksi pääsi iskemään hienosti pelanneen Arton syötöstä 4-1, mutta Pyrkivä tuli vielä kertaalleen peliin mukaan tasan minuutin päästä Aleksin maalista. "Allu" kuitenkin napautti meille viidennen maalin reilut kaksi minuuttia JuPyn kavennuksesta ja taas oltiin 3 maalia edellä.

 Ottelun lopulla meidän vaihtopenkillä alkoi ehkä vähän puskea hyvän olon tunne puseroon ja mm. "ei ne enää saa meitä kiinni"-tyylinen kommentti lennähti ilmoille... tästä 8 sekuntia, vastustaja pääsi lataamaan poikkarista puolityhjään maaliin kuitenkaan onnistumatta ja hetkeä myöhemmin pelattiinkin jo 6vs4-alivoimaan hieman turhan jäähyn seurauksena. Peli ei siis ollut missän nimessä ohi, mutta paine kuitenkin kestettiin ja pistetili aukesi.

 Ottelu oli kokonaisuutena hyvä suoritus. Vastustaja oli kova ja pysyi hienosti mukana koko ottelun. Saatiin kuitenkin tärkeät pisteet talteen. Ottelussa puolustuspeli näytteli isoa roolia ja mm. Arton ja Marko Huurinaisen suoritukset olivat erinomaisia. Huurinainen pimensi vaihto toisensa jälkeen JuPyn hyökkääjiä voittamalla kaksinkamppailuja, katkomalla syöttöjä ja blokkaamalla laukauksia. Arto puolestaan keräsi tehot 1+1 ja suoriutui omissa kiitettävän arvoisesti.

 Turnaus oli nousujohteinen ja avauspelin tappio oli nollattu hienosti toisen pelin alta. Oman maalin, kuten myös vihun maalin, edustalla pelaamisessa on tekemistä ja näitä juttuja aletaan työstää kuntoon. 4 maalia omiin boksista on liikaa ja sinne on jatkossa jaossa vain makuupaikkoja.

 Seuraavaksi pelataan kotikentällä muutaman viikon kuluttua!